Suomen Olympiakomitea

Maastohiihto

Suomi olympialaduilla

Suomalaiset lähtivät suurin toivein vuoden 1924 Chamonix’n hiihtokilpailuihin, mutta saivat pettyä pahemman kerran: parhaaksi sijoitukseksi jyrkillä alppirinteillä jäi Tapani Nikun pronssimitali pikamatkalla. Sankt Moritzissa 1928 Suomi jäi tyystin ilman hiihtomitalia, mikä tapahtui seuraavan kerran olympiakisoissa vasta vuonna 2002. Ensimmäisen hiihdon olympiakultamitalin Suomelle otti Veli Saarinen Lake Placidin 50 kilometrillä vuonna 1932 Väinö Liikkasen varmistaessa saman tien kaksoisvoiton. Garmisch-Partenkirchenissä 1936 Suomi voitti olympiahistorian ensimmäisen viestihiihtokilpailun Kalle Jalkasen huikean ankkuriosuuden ansiosta.

Oslossa 1952 Suomi oli ensimmäisen kerran olympiakisojen menestynein hiihtomaa. Veikko Hakulinen voitti kuninkuusmatkan kuuluisalla loppuajalla 3.33.33, viestikilpailusta tuli myös kultaa, ja Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen ottivat kolmoisvoiton historiallisessa ensimmäisessä naisten olympiahiihdossa. Veikko Hakulinen jatkoi kultajuhlia vielä 30 kilometrillä Cortinassa 1956, jossa Siiri Rantanen taisteli Suomelle voiton myös naisten ensimmäisessä olympiaviestissä. Squaw Valleyssä 1960 Hakulinen varmisti Kalevi Hämäläisen jäljessä kaksoisvoiton 50 kilometrillä ja voitti kultaa viestissä, jossa hiihti myös Suomen seuraava hiihtokuningas Eero Mäntyranta. 1960-luvun olympiakisoissa Mäntyranta keräsi saman kolmen kultamitalin ja seitsemän mitalin saaliin kuin Hakulinen. Vuonna 1964 ”Mr. Seefeld” voitti kultaa sekä 15 että 30 kilometrillä. Mirja Lehtonen puolestaan jatkoi Suomen naishiihdon mitaliperinteitä 5 kilometrin hopeallaan.

Suomen naishiihtäjät jäivät ensi kerran ilman olympiamitalia Grenoblessa 1968. Sapporossa 1972 sama kohtalo koitui miesten osaksi. 1970- ja 1980-luvulla maastohiihdon olympiamenestyksestä vastasivatkin pääosin naiset. Marjatta Kajosmaa voitti kolme mitalia Sapporossa, Helena Takalo yhden kullan ja kaksi hopeaa Innsbruckissa 1976. Hilkka Riihivuori otti kaksi hopeaa Lake Placidissä 1980. Sarajevossa 1984 Marja-Liisa Hämäläinen puhdisti palkintopöydän voittamalla kaikki kolme henkilökohtaista kultamitalia. Kultajuhlia jatkoivat vielä Marjo Matikainen Calgaryssä 1988 ja Marjut Lukkarinen Albertvillessä 1992. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti seitsemän mitalin olympiauransa kahteen pronssiin Lillehammerissa 1994. Suomen mieshiihtäjien ainoa kultamitali tältä ajalta tuli Innsbruckin kisojen viestistä 1976. Juha Mieto jäi tosin yhden sadasosan päähän henkilökohtaisesta olympiavoitosta Lake Placidin 15 kilometrillä 1980.

Miehet ottivat vastuun Suomen hiihdon mitalimenestyksestä 1990-luvulla. Mika Myllylä voitti kolme mitalia Lillehammerissa ja otti Naganossa 1998 Suomen mieshiihdon ensimmäisen henkilökohtaisen olympiavoiton sitten vuoden 1960. Harri Kirvesniemi nosti samoissa kisoissa olympiamitaliensa määrän kuuteen, pronssisia kaikki. Vuoden 2001 Lahden MM-kisojen dopingtapahtumat merkitsivät Suomen maastohiihdolle kuitenkin jyrkkää murrosta. Mitalittomien Salt Lake Cityn kisojen jälkeen Suomi saavutti yhden pronssin Torinon kisoissa 2006 ja kaksi Vancouverissa 2010. Aino-Kaisa Saarinen on ollut osallisena kaikissa näissä mitalisuorituksissa.

SUOMEN OLYMPIAMITALIT:

19 kultaa, 22 hopeaa, 32 pronssia

Murtomaahiihto on kuulunut aina talviolympiakisojen ohjelmaan. Aluksi hiihdettiin vain 18 ja 50 kilometrin matkoilla. 4 x 10 kilometrin viestikilpailu lisättiin ohjelmaan Garmisch-Partenkirchenissä 1936. Naiset pääsivät mukaan olympialaduille 10 kilometrin matkalla Oslossa 1952. Miesten 30 kilometriä lisättiin ohjelmaan Cortina d’Ampezzossa 1956, ja samalla pikamatka lyhennettiin 18:sta 15 kilometriin. Toinen Cortinan kisojen uutuus oli naisten 3 x 5 kilometrin viesti. Naiset saivat olympiaohjelmaan 5 kilometrin pikamatkan 1964, neljännen osuuden viestiin 1976 ja 20 kilometrin kilpailun 1984.

Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 aloitti jatkuvien muutosten ajan maastohiihdon olympiaohjelmassa. Calgaryssä 1988 hiihdettiin perinteisellä tyylillä pika- ja keskimatkat, vapaalla tyylillä pitkät matkat ja viestit. Vuonna 1992 ohjelmaan lisättiin vapaalla tyylillä hiihdettävä takaa-ajo, jonka lähtöasetelmat määräytyivät perinteisen pikamatkan perusteella. Viesteissä on samoista Albertvillen kisoista lähtien hiihdetty kaksi perinteisen ja kaksi vapaan tyylin osuutta. Salt Lake Cityn kisoissa 2002 ohjelmaan tuli henkilökohtainen sprinttikilpailu, Torinon kisoissa 2006 pariviestinä hiihdettävä joukkuesprintti. Yhteislähtöä käytettiin ensi kerran olympiakisojen henkilökohtaisilla matkoilla 2002. Takaa-ajo muutettiin vuonna 2006 yhteislähtönä hiihdettäväksi yhdistelmäkilpailuksi, jossa hiihtotyyliä vaihdetaan puolimatkassa. Muilla henkilökohtaisilla matkoilla on vuoden 2002 jälkeen noudatettu hiihtotyylien vuorotteluperiaatetta.

Vancouverin talvikisojen 2010 ohjelmassa oli kuusi miesten ja kuusi naisten maastohiihtokilpailua. Miehet hiihtivät yhdistelmäkilpailuna 2 x 15 km, naiset 2 x 7,5 km. Väliaikalähtökilpailut (miehet 15 km, naiset 10 km) hiihdettiin vapaalla, yhteislähtökilpailut (miehet 50 km, naiset 30 km) perinteisellä tyylillä. Henkilökohtaisissa sprinteissä noudatettiin perinteistä, joukkuesprinteissä vapaata hiihtotapaa. Viestikilpailut hiihdettiin puoliksi perinteisellä, puoliksi vapaalla tyylillä. Sotšin kisoissa 2014 perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut on määrä hiihtää päinvastaisella jaolla.