Ampumahiihto

Antti Tyrväinen voitti Suomelle hopeamitalin heti ensimmäisessä olympiakisojen ampumahiihtokilpailussa vuonna 1960. Suomen ampumahiihdon parhaat vuodet osuivat 1970-luvulle, jolloin viestijoukkue voitti kahdesti olympiahopeaa ja Heikki Ikola myös henkilökohtaisen hopean 20 kilometrillä 1976. Harri Eloranta ja Ville Räikkönen pitivät pronssimitaleillaan yllä Suomen ampumahiihtomainetta 1990-luvulla. Suomen toistaiseksi viimeisen pistesijan olympiakisojen ampumahiihdossa on ottanut Paavo Puurunen, joka sijoittui yhteislähtökilpailussa neljänneksi Torinon kisoissa 2006.

Suomen naisten paras ampumahiihtosijoitus olympiakisoissa on Mari Lampisen kahdeksas sija 7,5 kilometrin pikamatkalla Naganon kisoissa 1998.

SUOMEN OLYMPIAMITALIT:

0 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia

1960Hopeaa20 kmAntti Tyrväinen
1972Hopeaa4 x 7,5 km(Esko Saira,
Juhani Suutarinen,
Heikki Ikola,
Mauri Röppänen)
1976Hopeaa20 kmHeikki Ikola
Hopeaa4 x 7,5 km(Henrik Flöjt,
Esko Saira,
Juhani Suutarinen,
Heikki Ikola)
1992Pronssia10 km MHarri Eloranta
1998Pronssia10 km MVille Räikkönen

SOTILASPARTIOHIIHTO

0 kultaa, 1 hopea, 0 pronssia

1924Hopeaa(Väinö Bremer,
Heikki Hirvonen,
August Eskelinen,
Ville Mattila)

 

Ampumahiihto juontaa juurensa sotilaspartiohiihtoon, joka esiintyi talviolympiakisoissa vuonna 1924 sekä näytöslajina 1928, 1936 ja 1948. Suomi osallistui kilpailuun joka kerran sijoittuen aina toiseksi. KOK ilmoitti vasta vuonna 2006, että vuoden 1924 Chamonix’n kisojen sotilaspartiohiihto lasketaan viralliseksi olympiakilpailuksi, joten Suomelle voitiin merkitä olympiatilastoihin ”uusi” hopeamitali.

Henkilökohtainen ampumahiihto kehittyi kilpailulajiksi 1950-luvulla ja tuli mukaan olympiakisoihin Squaw Valleyssä 1960 kilpailumatkana 20 kilometriä. 4 x 7,5 kilometrin viestikilpailu lisättiin ohjelmaan Grenoblessa 1968, 10 kilometrin pikamatka Lake Placidissa 1980. Naisten ampumahiihdosta tuli olympialaji Albertvillen kisoissa 1992. Vuonna 2002 ohjelmaan lisättiin takaa-ajokilpailu ja 2006 erillinen yhteislähtökilpailu.