Pika- ja aikajuoksu

100 metriä

Ensimmäinen suomalainen olympiasprintteri oli Uno Häggman, joka osallistui 100 metrin alkueriin Ateenan välikisoissa 1906. Viimeisin olympiaedustaja miesten 100 metrillä on ollut Tommi Hartonen 2000, naisten vastaavalla matkalla Johanna Manninen Ateenassa 2004. Kukaan suomalainen miesjuoksija ei ole olympiakisoissa edennyt 100 metrin toisia alkueriä pitemmälle. Naisten matkalla sitä vastoin Helinä Marjamaa juoksi välierissä Los Angelesissä 1984 jääden finaalipaikasta vain yhden sadasosasekunnin. Välieriin ylsi myös Sisko Hanhijoki Barcelonassa 1992.

200 metriä

Suomalaisten miessprintterien paras 200 metrin olympiasuoritus on Tommi Hartosen välieräpaikka Sydneyssä 2000. Helinä Marjamaa teki saman vuonna 1984, samoin Sisko Hanhijoki 1992. Molemmat naiset juoksivat kyseisissä kisoissa myös 100 metrin välierissä.

400 metriä

Suomen kaikkien aikojen paras varttimaileri oli Voitto Hellstén, joka Melbournessa 1956 voitti 400 metrillä jaetun pronssimitalin. Kyseessä onkin Suomen toistaiseksi ainoa olympiamitali sileillä pikamatkoilla. Toinen suomalainen olympiafinalisti miesten 400 metrillä on ollut Markku Kukkoaho, joka sijoittui kuudenneksi Münchenissä 1972. Naisten 400 metrillä Suomen paras olympiasaavutus on neljäs sija: myöhempi KOK:n jäsen Pirjo Häggman hävisi pronssimitalin vain yhdellä sadasosasekunnilla Montrealissa 1976. Riitta Salin sijoittui samassa finaalissa seitsemänneksi, ja sama oli Häggmanin loppusijoitus neljä vuotta myöhemmin Moskovassa. Vuoden 1980 jälkeen ainoa suomalainen ratakierroksen olympiajuoksija on ollut Kirsi Mykkänen (2004).

110 metrin/100 metrin aitajuoksu

Suomen ainoa pika-aitojen olympiamitalisti, ja myös finalisti, on Arto Bryggare, joka voitti pronssia Los Angelesissä 1984 sijoituttuaan sitä ennen kuudenneksi Moskovassa. 110 metrin aitojen viimeisin olympiaedustaja on ollut Antti Haapakoski vuonna 1996. Naisten vastaavalla aitamatkalla ei kukaan suomalainen ole edennyt alkueriä pitemmälle. Viimeksi tätä on yrittänyt Manuela Bosco Sydneyssä 2000.

400 metrin aitajuoksu

Pitkien aitojen paras suomalaissaavutus olympiakisoissa on Erik Vilénin hopeamitali Pariisissa 1924. Vilén sai finaalista haltuunsa myös maailmanennätyksen (53,8), koska kisan voittanut amerikkalainen Morgan Taylor oli kaatanut kaksi aitaa. Miesten pitkien aitojen toinen suomalainen olympiafinalisti on Jaakko Rintamäki, joka sijoittui viidenneksi Roomassa 1960. Miesten kilpailussa ei ole ollut suomalaisedustusta vuoden 1972 jälkeen. Naisten 400 metrin aidoissa ainoa suomalainen olympiaedustaja on ollut Tuija Helander-Kuusisto, joka juoksikin finaaliin Los Angelesissä 1984 sijoittuen lopulta seitsemänneksi.

4 x 100 metriä

Suomi on osallistunut miesten pikaviestiin vuosina 1924, 1936, 1952 ja 1972. Münchenissä Suomen joukkue selviytyi välieriin juosten siellä SE-ajan 39,30, joka pysyi voimassa yli 30 vuotta. Naisten viestiin Suomi otti osaa ensi kerran jo Berliinissä 1936. Parasta menestys on ollut Sydneyssä 2000, jolloin joukkue ylti välieriin.

4 x 400 metriä

Suomen paras olympiasijoitus pitkässä viestissä on neljäs sija Lontoossa 1948. Tuolloin Suomen edeltä keskeytti kaksi joukkuetta. Lähempänä maailman kärkeä kapulaa kuljetettiin vuosina 1972 ja 1976, jolloin sekä miesten että naisten viestijoukkueet juoksivat olympiafinaaleissa. Miehet olivat Münchenissä kuudensia ja Montrealissa kahdeksansia, kun naisten vastaavat sijat olivat seitsemäs ja kuudes. Tämän jälkeen eivät Suomen joukkueet ole olympiakisoissa esiintyneet.

 

100 metriä

Sata metriä on ollut olympiakisojen tärkein sprintterimatka ensimmäisistä nykyaikaisista olympiakisoista 1896 saakka. Vuosien 1900 ja 1904 kisoissa ohjelmassa oli tosin vielä lyhyempi kilpailu, 60 metriä. 100 metriä on myös vanhin naisten juoksumatka olympiakisoissa, ohjelmassa vuoden 1928 Amsterdamin kisoista lähtien.

200 metriä

Antiikin olympiakisoissa juostiin pikamatkana yhden stadionin kilpailu (192 metriä). Nykyaikaisissa olympiakisoissa 200 metrin kilpailu tuli ohjelmaan Pariisissa 1900. Naisten kilpailulaji se on ollut vuodesta 1948 lähtien. Vuosien 1948–56 olympiakisoissa 200 metriä olikin naisten pisin juoksumatka.

400 metriä

400 metrin juoksukilpailu on kuulunut olympiaohjelmaan kaikissa kisoissa alkaen Ateenasta 1896. Yhtä täyttä ratakierrosta se on merkinnyt vasta Amsterdamista 1928 alkaen: juoksuradan pituus vaihteli yleisurheiluhistorian alkuaikoina, ja vielä Pariisissa 1924 juostiin 500 metrin kierroksia. Naisten olympiamatkaksi 400 metriä tuli vasta Tokiossa 1964.

110 metrin/100 metrin aitajuoksu

Pika-aidat ovat kuuluneet olympiaohjelmaan kaikissa olympiakisoissa. Miesten kilpailumatkana on Ateenasta 1896 lähtien ollut 110 metriä. Vuosien 1900 ja 1904 kisoissa juostiin tosin myös 200 metrin aitakilpailu. Naisten pika-aidat tulivat olympiaohjelmaan Los Angelesissä 1932. Matka oli ensin 80 metriä, Münchenistä 1972 lähtien 100 metriä.

400 metrin aitajuoksu

400 metrin aitakilpailu juostiin olympiakisoissa ensi kerran Pariisissa 1900. Naisten olympiaohjelmaan laji tuli vasta Los Angelesissä 1984.

4 x 100 metriä

4 x 100 metrin viestikilpailu juostiin ensi kerran olympiakisoissa Tukholmassa 1912. Naisten yleisurheilun olympiaohjelmaan se on kuulunut alusta, Amsterdamista 1928 lähtien.

4 x 400 metriä

1600 metrin viesti tuli olympiaohjelmaan Lontoossa 1908, jolloin osuusjako oli 200+200+400+800 metriä. Tasapitkiin osuuksiin siirryttiin jo seuraavissa olympiakisoissa. Naiset saivat pitkän viestin olympiaohjelmaansa vasta Münchenissä 1972.