Kuulantyöntö
Vähällä oli, ettei kuulantyönnöstä olisi tullut Suomen ensimmäinen yleisurheilun kultamitalilaji. Ateenan välikisoissa 1906 Verner Järvinen näet esitti kuulakilpailun pisimmät työnnöt, mutta hänen suorituksensa hylättiin virheellisen tekniikan vuoksi. Ensimmäisen kuulantyöntömitalin Suomelle voitti Elmer Niklander, pronssia molempien käsien yhteistuloskilpailussa, joka oli rinnakkaislajina ohjelmassa vain Tukholmassa 1912. Antwerpenissä 1920 Ville Pörhölä ja Niklander ottivat kuularingissä komean kaksoisvoiton. Seuraavien 80 vuoden aikana Suomeen tuotiin kuitenkin vain yksi kuulamitali, Sulo Bärlundin hopea Berliinistä 1936. Tilanteen korjasi vasta Arsi Harju, joka voitti Sydneyssä 2000 Suomen yleisurheilun toistaiseksi tuoreimman kultamitalin.
Suomen naisten paras olympiasaavutus kuulantyönnössä on Meeri Saaren kahdeksas tila Helsingin kotikisoissa 1952.
Kiekonheitto
Suomen ensimmäinen yleisurheilun olympiavoitto tuli antiikin kiekonheitossa: Verner Järvinen voitti kilpailun Ateenan välikisoissa 1906 sijoituttuaan sitä ennen kolmanneksi ’normaalissa’ kiekonheitossa. Järvinen saavutti vielä Lontoossa 1908 pronssin antiikin tyylin kilpailussa.
Armas Taipale voitti Tukholmassa 1912 kaksi kiekonheiton kultamitalia. Ohjelmassa oli näet myös molempien käsien yhteistuloskilpailu, jossa Elmer Niklander varmisti Suomelle kaksoisvoiton. Sama kaksikko hallitsi kiekkorinkiä vielä Antwerpenissä 1920, tällä kertaa päinvastaisessa järjestyksessä. Niklanderin kultamitali on kuitenkin jäänyt Suomen viimeiseksi kiekonheiton olympiavoitoksi. Vilho Niittymaa otti vielä hopeaa Pariisissa 1924, samoin Antero Kivi Amsterdamissa 1928. Sotienjälkeisen ajan paras suomalaissuoritus miesten kiekonheiton olympiafinaalissa on ollut Pentti Kahman kuudes sija Montrealissa 1976.
Kiekonheitto on myös vanhimpia naisten yleisurheilun olympialajeja, ohjelmassa jo vuodesta 1928. Lajin paras suomalaissuoritus on Ulla Lundholmin neljäs sija Los Angelesissä 1984.
Moukarinheitto
Suomalaiset oppivat moukarin salat myöhemmin kuin muiden heittovälineiden. Ensimmäisen olympiamitalin, hopeisen väriään, voitti Los Angelesissä 1932 Ville Pörhölä, lajia vaihtanut kuulantyönnön kultamitalisti vuodelta 1920. Menestys pysyikin muita heittolajeja heikompana, kunnes Juha Tiainen voitti kultamitalin Los Angelesissä 1984. Suomen naisten paras moukarisijoitus olympiakisoissa on Sini Pöyryn 12:s sija vuonna 2000.
Keihäänheitto
Suomi on voittanut yhteensä 24 mitalia miesten keihäänheitossa vuoden 1912 molempien käsien kilpailu mukaan lukien. Menestyssarjan aloitti Tukholmassa 1912 Julius Saaristo, joka otti ensin hopeaa paremman käden kilpailussa ja johti sitten Suomen kolmoisvoittoon kahden käden kilpailussa adjutantteinaan Väinö Siikaniemi ja Urho Peltonen. Antwerpenissä 1920 Jonni Myyrä, Urho Peltonen, Paavo Johansson ja Julius Saaristo ottivat Suomelle nelosvoiton, ainoan laatuaan maamme olympiahistoriassa. Myyrä uusi kultamitalinsa Pariisissa 1924.
Amsterdamissa 1928 Suomi jäi ilman mitalia, mutta Los Angelesissä 1932 tuli täysi korvaus, kun Matti Järvinen, Matti Sippala ja Eino Penttilä miehittivät kolmestaan palkintokorokkeen. Berliinissä 1936 Suomi sai tyytyä Yrjö Nikkasen hopeaan ja Kalervo Toivosen pronssiin. Tapio Rautavaaran keihäskulta oli Suomen ainoa voitto vuoden 1948 Lontoon kisojen yleisurheilussa, ja Toivo Hyytiäisen pronssi Helsingissä 1952 jäi kotiyleisön pettymykseksi peräti ainoaksi stadionkilpailujen mitaliksi. Melbourneen 1956 ei Suomi ainoan kerran olympiahistoriassa lähettänyt yhtään keihäänheittäjää. Mitalimaineen palauttikin vasta Pauli Nevala heittämällä kultamitalin Tokiossa 1964. Jorma Kinnunen jatkoi tästä hopealla Mexicossa 1968.
Suomen yleisurheilun kultainen 1970-luku tuotti keihäänheiton osalta vain Hannu Siitosen hopean Montrealista 1976. Arto Härkösen yllätyskulta Los Angelesissä 1984 aloitti kuitenkin uuden mitaliketjun. Soulissa 1988 Tapio Korjus voitti kultamitalin viimeisellä heitollaan Seppo Rädyn säestäessä pronssilla. Rädylle ei olympiavoittoa suotu mutta kuitenkin ainoana keihäsmiehenä mitali kolmista kisoista: Soulin pronssi sai jatkokseen hopean Barcelonasta 1992 ja pronssin Atlantasta 1996. Viimeisin suomalainen keihäsmitalisti on Tero Pitkämäki, joka saavutti pronssimitalin Pekingissä 2008.
Ensimmäisenä suomalaisnaisena keihästä olympiakisoissa heitti Irja Lipasti Berliinissä 1936. Kaisa Parviainen voitti hopeamitalin Lontoossa 1948, mutta seuraavaa naisten mitalia saatiin odottaa 36 vuotta. Tiina Lillakin hopeassa Los Angelesissä 1984 oli pettymyksen makuakin, mutta Heli Rantasen kultamitali Atlantassa 1996 oli iloinen yllätys. Se onkin yhä toistaiseksi Suomen naisyleisurheilun ainoa olympiavoitto.
