Voimistelu
 |
Telinevoimistelu
Suomen ensimmäinen henkilökohtainen voimistelun olympiamitalisti oli Heikki Savolainen, joka otti pronssia hevosella Amsterdamissa 1928. Savolainen voittikin mitaleita viisissä peräkkäisissä olympiakisoissa 24 vuoden aikajänteellä 1928–52. Ensimmäisen kultamitalin Suomelle toi Ale Saarvala Berliinin rekkikilpailusta 1936. Lontoossa 1948 Suomi oli voimistelukilpailujen paras maa. Joukkuekultamitalin lisäksi tuomisina oli peräti 9 henkilökohtaista mitalia. Veikko Huhtanen voitti kultaa moniottelussa ja hevosella, Paavo Aaltonen hypyssä ja hevosella. Hevoskilpailussa Huhtanen, Aaltonen ja Heikki Savolainen voimistelivat samat voittopisteet. Kyseessä on ainut kerta minkään lajin olympiahistoriassa, kun kultamitalin on jakanut kolme saman maan urheilijaa.
Suomalaisten menestys alkoi hiipua jo kotikisoissa Helsingissä 1952, kun Neuvostoliitto ja Japani tulivat mukaan olympiavoimisteluun. Suomen viimeisimmän kultamitalin on voittanut Eugen Ekman hevosella Roomassa 1960, viimeisen mitalin, niin ikään hevosella, Olli Laiho Mexicossa 1968. Münchenin 1972 jälkeen ei suomalaisia telinevoimistelijoita ole olympiakisoissa enää esiintynyt. Annamari Maaranen saavutti olympiakiintiöpaikan Pekingin kisoihin 2008, mutta loukkaantuminen esti hänen kisamatkansa. Naisten telinevoimisteluun Suomi on osallistunut joukkueella vuosina 1952 ja 1960 ja yksittäisten voimistelijoiden toimesta viimeksi Tokiossa 1964.
Rytminen voimistelu
Suomi on ollut kolme kertaa edustettuna olympiakisojen rytmisessä voimistelussa. Hanna Laiho osallistui kisoihin Barcelonassa 1992, Katri Kalpala Atlantassa 1996 ja Heini Lautala Sydneyssä 2000. Paras saavutus on Lautalan 23:s sija.
SUOMEN OLYMPIAMITALIT
8 kultaa, 5 hopeaa, 12 pronssia
| 1908 | Pronssia | Joukkuevoimistelu | Eino Forsström, Otto Granström, Johan Kemp, Iivari Kyykoski, Heikki Lehmusto, John Lindroth, Yrjö Linko, Edvard Linna, Matti Markkanen, Kalle Mikkolainen, Veli Nieminen, Kalle Kustaa Paasia, Arvi Pohjanpää, Aarne Pohjonen, Eino Railio, Ale Riipinen, Arno Saarinen, Einar Sahlstein, Aarne Salovaara, Torsten Sandelin, Elis Sipilä, Viktor Smeds, Kaarlo Soinio, Kurt Stenberg, Väinö Tiiri, Magnus Wegelius |
| 1912 | Hopeaa | Joukkuevoimistelu, vapaa järjestelmä | Kaarle Ekholm, Eino Forsström, Eero Hyvärinen, Mikko Hyvärinen, Tauno Ilmoniemi, Ilmari Keinänen, Jalmari Kivenheimo, Karl Fredrik Lund, Aarne Pelkonen, Ilmari Pernaja, Arvid Rydman, Eino Saastamoinen, Aarne Salovaara, Heikki Sammallahti, Hannes Sirola, Klaus Uuno Suomela, Lauri Tanner, Väinö Tiiri, Kalle Vasama, Kaarlo Vähämäki |
| 1928 | Pronssia | Hevonen | Heikki Savolainen |
| 1932 | Hopeaa | Rekki | Heikki Savolainen |
| Pronssia | Joukkuekilpailu | Heikki Savolainen, Mauri Noroma, Ilmari Pakarinen, Einari Teräsvirta, Martti Uosikkinen | |
| Pronssia | Moniottelu | Heikki Savolainen | |
| Pronssia | Nojapuut | Heikki Savolainen | |
| Pronssia | Rekki | Einari Teräsvirta | |
| 1936 | Kultaa | Rekki | Ale Saarvala |
| Pronssia | Joukkuekilpailu | Martti Uosikkinen, Heikki Savolainen, Mauri Noroma, Ale Saarvala, Esa Seeste, Ilmari Pakarinen, Einari Teräsvirta, Eino Tukiainen | |
| 1948 | Kultaa | Joukkuekilpailu | Veikko Huhtanen, Paavo Aaltonen, Kalevi Laitinen, Olavi Rove, Heikki Savolainen, Einari Teräsvirta, Ale Saarvala, Sulo Salmi |
| Kultaa | Moniottelu | Veikko Huhtanen | |
| Kultaa | Hyppy | Paavo Aaltonen | |
| Kultaa | Hevonen | Veikko Huhtanen | |
| Kultaa | Hevonen | Paavo Aaltonen | |
| Kultaa | Hevonen | Heikki Savolainen | |
| Hopeaa | Hyppy | Olavi Rove | |
| Hopeaa | Nojapuut | Veikko Huhtanen | |
| Pronssia | Moniottelu | Paavo Aaltonen | |
| Pronssia | Rekki | Veikko Huhtanen | |
| 1952 | Pronssia | Joukkuekilpailu | Onni Lappalainen, Berndt Lindfors, Paavo Aaltonen, Kaino Lempinen, Heikki Savolainen, Kalevi Laitinen, Kalevi Viskari, Olavi Rove |
| 1956 | Pronssia | Joukkuekilpailu | Kalevi Suoniemi, Berndt Lindfors, Martti Mansikka, Onni Lappalainen, Olavi Leimuvirta, Raimo Heinonen |
| 1960 | Kultaa | Hevonen | Eugen Ekman |
| 1964 | Pronssia | Hyppy | Hannu Rantakari |
| 1968 | Hopeaa | Hevonen | Olli Laiho |
Ajankohtaista » |
||
Lisää uutisia » |
Telinevoimistelu
Telinevoimistelu on jossakin muodossa kuulunut kaikkien olympiakisojen ohjelmaan vuodesta 1896 lähtien. Vuosien 1906–20 kisoissa kilpailtiin henkilökohtaisten lajien ohella joukkuevoimistelussa suurilla miehistöillä. Suomi saavutti 26 miehen joukkueella pronssia Lontoossa 1908 ja 20 miehen vahvuisena hopeaa vapaan järjestelmän kilpailussa Tukholmassa 1912.
Olympiakisojen telinevoimistelun ohjelma on vuodesta 1924 lähtien muodostunut joukkuekilpailusta, henkilökohtaisesta moniottelusta ja henkilökohtaisista telinekilpailuista. Miesten nykyisistä telineistä hyppy, hevonen, renkaat, nojapuut ja rekki olivat ohjelmassa jo Ateenassa 1896. Permannolla kilpailtiin mitaleista ensi kerran Los Angelesissä 1932. Miesten olympiaohjelma on muodostunut näistä kuudesta telineestä vuodesta 1936 lähtien.
Naisten telinevoimistelu oli ensi kerran virallisena kilpailulajina Amsterdamin kisoissa 1928. Alun perin ohjelmassa oli pelkkä joukkuekilpailu. Henkilökohtainen moniottelu ja telinekilpailut lisättiin mitalilajeiksi Helsingin kisoissa 1952.
Joukkue-, moniottelu- ja telinemitalit jaettiin alun perin samojen suoritusten perusteella. Erilliset telinefinaalit otettiin käyttöön olympiakisoissa vuonna 1960, henkilökohtaisen moniottelun finaali 1972 ja joukkuekilpailun finaali vuonna 2000. Sydneyn kisojen toinen uudistus oli pakollisten liikkeiden poistaminen kilpailuohjelmasta.
Rytminen voimistelu
Rytminen voimistelu tuli mukaan olympiakisoihin Los Angelesissä 1984. Jo Helsingissä 1952 ja Melbournessa 1956 ohjelmaan oli tosin kuulunut naisten joukkuevoimistelu käsivälinein, jonka pisteet laskettiin mukaan telinevoimistelukilpailuun. Moniottelu on ainoa olympiakisojen henkilökohtainen kilpailulaji; yksittäisiltä välineiltä ei mitaleita jaeta. Joukkuekilpailu lisättiin ohjelmaan Atlantassa 1996.
Trampoliinivoimistelu
Trampoliinivoimistelu oli ensi kerran olympiaohjelmassa Sydneyssä 2000. Suomalaisia ei toistaiseksi ole osallistunut lajin olympiakilpailuihin.