Suomen Olympiakomitea

Ratsastus

Suomen Ratsastusliitto (nykyinen Suomen Ratsastajainliitto) on perustettu vuonna 1920. Ensimmäinen Suomen edustaja olympiakisojen ratsastuskilpailuissa oli eversti Oskar Vilkama, joka sijoittui 17:nneksi kenttäkilpailussa Antwerpenissä 1920. Amsterdamissa 1928 ratsumestari Hans Olof von Essen ylsi kenttäkilpailussa viidenneksi, mikä onkin yhä Suomen paras sijoitus olympiakisojen ratsastuksessa. Samaan on toki yltänyt peräti kolmesti kouluratsastaja Kyra Kyrklund: Moskovassa 1980 (hevosenaan Piccolo), Soulissa 1988 (Matador) ja Barcelonassa 1992 (Edinburg). Kyrklund on edustanut Suomea kuusissa olympiakisoissa 1980–2008. Hänet valittiin myös vuosien 2000 ja 2004 kisoihin, mutta hevosen loukkaantuminen esti kilpailumatkan kummallakin kertaa.

Ratsastus esiintyi olympiakisoissa ensi kerran Pariisissa 1900. Pysyvästi siitä tuli olympialaji Tukholmassa 1912. Vuoden 1956 olympiaratsastuskilpailut järjestettiin Australian ankarien karanteenisäännösten takia Melbournen sijasta Tukholmassa. Vuonna 2008 ratsastuksen olympiamitaleista kilpailtiin puolestaan Pekingin sijasta Hongkongissa.

Olympiaratsastuksen lajivalikoimaan ovat vuodesta 1912 lähtien kuuluneet kouluratsastus, kenttäkilpailu ja rataesteratsastus. Kouluratsastuksen osanotto-oikeus oli alun perin rajattu upseereihin. Ruotsi menetti vuoden 1948 joukkuekilpailun kultamitalinsa, kun paljastui, että yksi sen joukkueen jäsenistä oli pelkkä kersantti. Sääntö kumottiin heti tämän jälkeen, ja jo Helsingissä 1952 tanskalainen Lis Hartel voitti ensimmäisenä naisena ratsastuksen olympiamitalin, hopeaa kouluratsastuksessa. Vuoden 1972 jälkeen on miespuolinen kilpailija pystynyt vain kerran voittamaan kouluratsastuksen henkilökohtaisen olympiakultamitalin.