Nyrkkeily

Suomen Nyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1923. Olympiakehässä Suomen nyrkkeilijät esiintyivät ensi kerran Amsterdamissa 1928. Neljän vuoden kuluttua Los Angelesissä Bruno Ahlberg voitti ensimmäisen mitalin, pronssia välisarjassa. Vuonna 1936 Berliinissä oli jo kultamitalin vuoro, voittajana välisarjan Sten Suvio. Hänen lisäkseen olympiavoittoon on yltänyt vain Pentti Hämäläinen, joka otti kääpiösarjan kultamitalin kotikehässä Helsingissä 1952. Seuraavissa kisoissa pronssin voittanut Hämäläinen on myös Suomen ainoa kaksien olympiakisojen nyrkkeilymitalisti. Suomi voitti vähintään yhden mitalin kuusissa peräkkäisissä olympiakisoissa vuosina 1952–72, mutta tämän jälkeen palkintokorokkeelle ovat nousseet vain Joni Nyman Los Angelesissä 1984 ja Jyri Kjäll Barcelonassa 1992. Viimeisin olympiakehässä esiintynyt suomalaisnyrkkeilijä on Joni Turunen, joka otteli Sydneyssä 2000.

SUOMEN OLYMPIAMITALIT:

2 kultaa, 1 hopea, 11 pronssia

1932Pronssia66,678 kgBruno Ahlberg
1936Kultaa66,678 kgSten Suvio
1952Kultaa54 kgPentti Hämäläinen
Pronssia60 kgErkki Pakkanen
63,5 kgErkki Mallenius
81 kgHarry Siljander
Yli 81 kgIlkka Koski
1956Pronssia57 kgPentti Hämäläinen
1960Pronssia57 kgJorma Limmonen
1964Pronssia67 kgPertti Purhonen
1968Pronssia63,5 kgArto Nilsson
1972Hopeaa75 kgReima Virtanen
1984Pronssia67 kgJoni Nyman
1992Pronssia63,5 kgJyri Kjäll
 

Nyrkkeily tuli mukaan olympiakisoihin Saint Louisissa 1904. Pysyvästi se on kuulunut ohjelmaan Antwerpenistä 1920 lähtien. Sarjojen määrä oli korkeimmillaan kaksitoista vuosien 1984–2000 kisoissa. Ateenan kisoista 2004 lähtien olympiamitaleista on nyrkkeilty 11 painoluokassa. Välierien häviäjät ottelivat Lontoon kisoihin 1948 saakka vielä pronssimitalista. Vuodesta 1952 lähtien mitalistin arvo on myönnetty kummallekin. Helsingin kisojen välieräottelijat – joukossa neljä suomalaisnyrkkeilijää – saivat kuitenkin pronssiset mitalinsa vasta jälkikäteen vuonna 1970.