Suomen Olympiakomitea

Melonta

Suomen Kanoottiliitto perustettiin vuonna 1932. Suomalaisia melojia on osallistunut kaikkiin olympiakisoihin vuodesta 1936 lähtien. Suomen melonnan kultakausi osui omiin olympiakisoihin 1952: Suomi oli Helsingin olympiakisojen paras melontamaa ja melonta Suomen paras mitalilaji. Helsingin Taivallahdella melottiin ainoan kerran olympiahistoriassa meriradalla.

Suomen menestyksekkäin olympiameloja on Kurt Wires, joka voitti Lontoossa 1948 yksiköissä hopeamitalin ja Helsingissä 1952 yhdessä Yrjö Hietasen kanssa kaksi kultaa kaksikoissa. Thorvald Strömberg voitti Helsingissä puolestaan kultaa ja hopeaa yksiköissä. Sylvi Saimon kultamitali kotikisoissa oli Suomen ensimmäinen naisten olympiavoitto kesälajeissa. Olavi Ojanperän Helsingin pronssi on Suomen ainoa kanadalaiskanootilla melottu olympiamitali. Suomen ainoan melonnan olympiamitalin vuoden 1952 jälkeen on tuonut Mikko Kolehmainen, joka voitti kultaa kajakkiyksiköiden 500 metrillä 1992. Tämä oli myös Barcelonan kisojen ainoa suomalainen olympiavoitto.

SUOMEN OLYMPIAMITALIT:

5 kultaa, 2 hopeaa, 3 pronssia

Ratamelonta

Melonta on kuulunut olympiaohjelmaan Berliinin kisoista 1936 lähtien. Alkujaan miesten ratamelonnan kilpailumatkat olivat 1000 ja 10 000 metriä. Pitkä matka jäi kuitenkin pois Melbournen 1956 kisojen jälkeen. Miesten 500 metrin kilpailumatkat lisättiin ohjelmaan Montrealissa 1976. Naisten ratamelonta tuli olympialajiksi 500 metrin matkalla Lontoossa 1948. Kanoottimuotoina ovat alusta lähtien olleet kajakki (K) ja kanadalainen (C). Berliinissä 1936 melottiin myös laskokanooteilla.

Koskimelonta

Koskimelonnan alalajeista olympiakisojen ohjelmaan kuuluu melontapujottelu, jossa kilpailtiin ensi kerran Münchenin kisoissa 1972. Kalliista rakennuskustannuksista johtuen melontapujottelu palasi olympiaohjelmaan tämän jälkeen vasta 1992. Suomalaisia koskimelojia ei toistaiseksi ole olympiakisoihin osallistunut.