Suomen Olympiakomitean hallitus valitsi Lontoon Olympiajoukkueeseen kahdeksan urheilijaa: ampujat Satu Mäkelä-Nummela (trap), Marjo Yli-Kiikka (kivääri), Mira Suhonen ja Kai Jahnsson (pistooli) sekä kävelijät Antti Kempas, Jarkko Kinnunen, maratoonari Leena Puotiniemi ja kreikkalais-roomalaisen painija Rami Hietaniemi saivat rauhan keskittyä Lontoon kisoihin hyvissä ajoin.

Suomen Olympiajoukkueen tulos Vancouverissa oli heikko, kouluarvosanalla 6-. Lajeista jääkiekko, lumilautailu ja taitoluistelu onnistuivat odotetusti. Kisaprojektin perinpohjaisessa analyysissa löytyi useita selittäviä tekijöitä heikolle menestykselle. Analyysistä tehtiin viisi valmennuksellista johtopäätöstä: 1. Lajien päävalmentajien rooli ja johtajuus ovat liian heikkoja, 2. Lajiliittojen valmennuksen kompetenssi on puutteellista, 3. Hajautetun ja keskitetyn harjoittelun suhde on väärä, 4. Psyykkisen valmennuksen osaaminen on heikkoa ja 5. Suksihuollossa Suomi on pudonnut keskikastiin.

Suomen joukkueen 95 urheilijasta 49 palasi mitali mukanaan Vancouverista. Mitalistien määrä selittyy sillä, että kolme Suomen viidestä mitalista oli joukkuemitaleja ja niistä kaksi jääkiekkojoukkueiden voittamia. Viiden mitalin Suomi oli kisojen mitalitaulukossa 24., kun arvotetaan mitalien ”väri” ennen mitalien kokonaismäärää. Kokonaismäärän mukaan Suomi oli jaetulla 15. sijalla.