In English Suomeksi
Suurenna tekstin kokoa Pienennä tekstin kokoa

Kisaisäntä Vancouver

Kanadan länsirannikon suurkaupunki Vancouver sijaitsee Brittiläisen Kolumbian provinssissa Tyyneenmereen liittyvän Strait of Georgia -salmen rannalla. Kaupungin hallintoalueella on asukkaita 580 000, suurkaupunkialueella (Metro Vancouver) 2,1 miljoonaa. Suurempia metropoleja Kanadassa ovat vain Toronto ja Montreal.

Vancouverin kaupunkialue sijaitsee Burrard Inlet -lahden ja Fraser-joen suun väliin jäävällä niemellä. Kaupunkikuvaa hallitsevat lahden pohjoispuolella kohoavat North Shore Mountains -vuoret. Vancouverista 40 km etelään sijaitsee Yhdysvaltain raja. Seuraavaan suurkaupunkiin Seattleen matkaa tulee 190 km.

Meren läheisyys tekee ilmastosta lauhkean. Vancouverin keskilämpötila on helmikuussa +4,8º, elokuussa +17,5º. Kaupungin talouselämä on vanhastaan perustunut puuteollisuuteen, kaivostoimintaan ja satamaliikenteeseen, mutta on monipuolistunut laajalti. Kasvava ala on filmiteollisuus: monet amerikkalaiset elokuvat ja tv-sarjat on kuvattu Vancouverissa, jossa kustannustaso on matalampi kuin rajan eteläpuolella.

Valtameriliikenne Tyynenmeren yli on antanut Vancouverille monikulttuurisen luonteen. Noin puolet kaupungin asukkaista omaa aasialaisia sukujuuria, joka kolmas kiinalaisia. Suotuisa ilmasto, kauniit maisemat sekä Kanadan kattava sosiaaliturva ja vakaat olot ovat nostaneet Vancouverin korkealle elämänlaatua mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. The Economist -lehti rankkasi 2009 Vancouverin maailman asumiskelpoisimmaksi suurkaupungiksi – samassa tilastossa Helsinki sijoittui seitsemänneksi.

Historiaa

Squamish- ja musqueam-intiaanien asuttama Tyynenmeren pohjoinen rantavyöhyke alkoi herättää valkoisten mielenkiintoa vasta 1700-luvun loppuvuosina. Brittiläinen merikapteeni George Vancouver kartoitti rannikkoseutua 1792, ja idästä Kalliovuorten yli saapui brittiläisiä ja amerikkalaisia turkismetsästäjiä. Iso-Britannia ja Yhdysvallat sopivat alueen yhteishallinnasta 1818 ja jakoivat sen lopulta keskenään vuoden 1846 sopimuksessa. Rajalinjaksi sovittiin 49. leveyspiiri.

Vuoden 1858 kultakuume kasvatti brittien haltuun jääneen alueen asukaslukua niin paljon, että se muodostettiin siirtomaaksi, joka sai nimekseen Brittiläinen Kolumbia (Columbia-joen mukaan). Vuonna 1871 Brittiläinen Kolumbia yhtyi Kanadan liittovaltioon. Ehtona liitokselle oli mantereen ylittävän kanadalaisen rautatien rakentaminen. Ratayhteys saatiin valmiiksi 1885.

Rautatien läntisestä pääteasemasta Burrard Inlet -lahden rannalla muodostettiin vuonna 1886 kaupunki, joka sai nimekseen Vancouver. Sahateollisuus, satama ja rautatie siivittivät kaupungin nopeaan kasvuun. Laivaliikenne kasvoi erityisesti Panaman kanavan valmistuttua 1914. Vancouverin talouselämää edisti myös Yhdysvalloissa 1920-luvulla voimassa ollut kieltolaki, joka vilkastutti rajakauppaa monin eri tavoin.

Vuonna 1986 Vancouver järjesti satavuotisjuhlansa kunniaksi suuren maailmannäyttelyn, jonka jäljet näkyvät yhä kaupunkikuvassa.

Urheilukaupunki Vancouver

Vancouveriin perustettiin ensimmäinen jääkiekon ammattilaisjoukkue jo 1911. Länsirannikon PCHA-liigassa pelannut Vancouver Millionaires voitti Stanley Cupin vuonna 1915, mutta sen toiminta päättyi liigan kaaduttua 1926.

NHL-joukkue Vancouver Canucks perustettiin 1970. Se on kahdesti yltänyt Stanley Cupin finaaleihin, mutta hävisi 1982 New York Islandersille ja 1994 New York Rangersille. Canucksin tunnetuimpia suomalaispelaajia ovat olleet Jyrki Lumme, Petri Skriko, Esa Tikkanen, Jarkko Ruutu ja Sami Salo. Canucksin kotikenttä on vuonna 1995 valmistunut GM Place, joka toimii jääkiekon olympiaturnauksen pääareenana väliaikaisella ei-kaupallisella nimellä Canada Hockey Place.

Vastapäätä GM Placea kohoaa Vancouverin suurin urheiluareena, lähes 70 000 katsojaa vetävä BC Place, jossa järjestetään olympiakisojen avajaiset ja päättäjäiset. Stadionin pääkäyttäjä on kanadalaisen jalkapallon CFL-liigassa pelaava BC Lions. Vuosina 1995–2001 kaupungissa pelasi myös koripallon NBA-joukkue Vancouver Grizzlies, joka kuitenkin muutti Memphisiin.

Kesäurheilun saralla Vancouver muistetaan myös vuoden 1954 Kansainyhteisön kisoista, joiden kohokohta oli britti Roger Bannisterin ja Australian John Landyn kaksintaistelu maililla. Kisojen päänäyttämö Empire Stadium on nykyisin jo purettu.

Muut kisapaikkakunnat

Olympiakisojen pikaluistelukilpailut järjestetään Vancouverin eteläisessä Richmondin esikaupungissa, johon noussut halli isännöi jo vuoden 2009 matkakohtaiset MM-kilpailut. Freestylehiihdon ja lumilautailun olympia-areena Cypress Mountain sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla kohoavilla North Shore Mountains -vuorilla.

Whistler on turismipaikkakunta Coast Mountain -vuorilla noin 125 km Vancouverista pohjoiseen. Paikan aiempi nimi oli London Mountain alueella usein vallitsevan sumuisen ja sateisen sään vuoksi. Nimi Whistler viittaa puolestaan viheltäjämurmeleihin. Whistler Mountainin laskettelukeskus perustettiin 1966. Se on aiemmin isännöinyt freestylehiihdon MM-kisat 2001 (Mikko Ronkainen kultaa) ja lumilautailun MM-kisat 2005 (Antti Autti kaksi kultaa).

Olympiakisojen pohjoismaisten hiihtolajien kilpailukeskus on rakennettu asumattomaan Callaghan Valleyn laaksoon noin 16 km päähän Whistleristä. Hyppyrimäet ja hiihtoladut vihittiin käyttöön talven 2009 esikisoissa.

 

Kanada

Pinta-ala 9 984 670 km²
Asukasluku33,8 miljoonaa
Bruttokansantuote39 183 $/asukas (Suomi: 36 217 $)
RahayksikköKanadan dollari (1 CAD = 0,64 €)
Viralliset kieletenglanti ja ranska
Valtionpää:kuningatar Elisabet II
Kenraalikuvernööri:Michaëlle Jean
Pääministeri: Stephen Harper

Kanadan talviolympiamitalit
1924-2006

KHPYht.
Alppihiihto41510
Ampumahiihto2013
Curling2226
Freestylehiihto2226
Jääkiekko85215
Lumilautailu1012
Maastohiihto2103
Pikaluistelu6101228
Rattikelkkailu2103
Short track -luistelu58720
Skeleton1113
Taitoluistelu371020
YHTEENSÄ383843119
Miesten lajit17222059
Naisten lajit19151852
Pariluistelu+jäätanssi2158

Talviurheilumaa Kanada

Kanada on toiminut kahdesti aiemmin olympiaisäntänä, Montrealin kesäkisoissa 1976 ja Calgaryn talvikisoissa 1988. Se jäi kummallakin kertaa ilman kultamitaleita. Talviolympiakisojen kaikkien aikojen mitalitaulukossa Kanada on yhdeksännellä sijalla, mutta Vancouverissa maa kamppailee vahvasti jopa mitalipörssin voitosta. Calgaryn nollatuloksen jälkeen maan talviolympiamenestys on kohentunut huimasti. Torinon kisoissa 2006 kanadalaiset urheilijat keräsivät yhteensä 24 mitalia, joista 7 kultaa.

Talviurheilumaana Kanada on kadehdittavan monipuolinen. Kanadalaiset urheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita 12 eri urheilumuodossa; joukosta puuttuvat vain mäkihyppy, yhdistetty hiihto ja ohjaskelkkailu. Parasta menestys on aina ollut luistinlajeissa. Luistelu- ja jääkiekkomitalien yhteismäärässä Kanada häviää vain USA:lle ja Neuvostoliitolle.

Jääkiekon emämaana Kanada voitti itseoikeutetusti lajin kultamitalin kaikissa olympiakisoissa 1920–1952, poikkeuksena vain 1936, jolloin sen yllätti kanadalaislähtöisten pelaajien turvin Iso-Britannia. Koska ammattilaispelaajat oli suljettu olympiakisoista, Kanadasta lähetettiin olympiamatkalle useimmiten maan hallitseva amatöörimestarijoukkue. Neuvostoliiton ilmestyttyä olympiajäille 1956 tämä ei enää riittänyt. Vuoden 1964 kisoista lähtien Kanadaa on edustanut erikseen koottu maajoukkue, mutta sen menestys jäi pitkään vaisuksi. Kanadasta tuli jälleen olympiajääkiekon suursuosikki, kun parhaat NHL-tähdet pääsivät mukaan 1998, mutta kultamitalin se on voittanut vain Salt Lake Cityssä 2002. Naisten jääkiekon ensimmäisen olympiafinaalin 1998 Kanada hävisi USA:lle, mutta kaksi seuraavaa se on voittanut.

Pikaluistelussa vaahteralehtisten ensimmäiset kultamitalit voitti Gaétan Boucher 1984, mutta lajin valtamaihin Kanada nousi vasta, kun Calgaryyn rakennettiin ME-vauhtia tarjoava halli vuoden 1988 olympiakisoja varten. Torinossa 2006 Cindy Klassen voitti viisi pikaluistelumitalia ja Kanadan joukkue yhteensä kahdeksan.

Vuonna 1992 olympiaohjelmaan tulleessa short track -luistelussa Kanada kuuluu suurvaltoihin. Maa on voittanut lajissa 20 olympiamitalia. Lähes kaikki Kanadan short track -tähdet ovat tulleet ranskankielisestä Quebecin provinssista.

Taitoluistelu on jääkiekon ohella Kanadan vanhin talviolympiakisojen menestyslaji. Olympiavoittoja maalla on silti vain kolme, tuorein pariluistelusta 2002. Mitaliketju on kuitenkin jatkunut katkeamatta vuodesta 1984.

Curlingissa Kanada on aina kultamitalisuosikki. Lajin harrastajia on maassa enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä. Olympiajäillä maata on kuitenkin vaivannut epäonni. Sen jälkeen, kun curling palasi ohjelmaan 1998, Kanada on voittanut vain kaksi kultaa tarjolla olleista kuudesta.

Kanadan ensimmäinen hiihtolajien kultamitalisti oli Anne Heggtveit, joka voitti naisten pujottelun vuoden 1960 olympiakisoissa. Maan neljästä alppihiihdon kultamitalista kaikki ovat naisten voittamia, samoin molemmat maastohiihdon mestaruudet (Beckie Scott takaa-ajossa 2002, Chandra Crawford sprintissä 2006).

© Suomen Olympiakomitea 2012 - Suunnittelu ja toteutus Avoine