Urheiluhistorian merkkitapahtuma Oulussa - Olympiarenkaat painija Yrjö Saarelan (1884-1951) hautakiveen

5.10.2009

Hautakiveen kiinnitettyjen olympiarenkaiden paljastaminen, Oulun Pyrintö ry:n puheenjohtaja Esko Hassinen sekä entinen puheenjohtaja Martti Turunen.
Yrjö Saarelan lapsenlapsi Seppo Saarela ja vaimonsa Leena Saarela. Kuvat: Jarno Kinnunen

Painija Yrjö Saarelan (1884-1951) hautakiveen Oulujoen hautausmaalla on kiinnitetty olympiarenkaat olympiavoiton merkiksi. Olympiavoiton Saarela saavutti Tukholman Olympialaisista vuonna 1912, joista suomalaiset urheilijat toivat kotiin Hannes Kolehmaisen johdolla yhteensä yhdeksän kultamitalia yleisurheilusta ja painista. Suomalaiset osallistuivat Tukholman kisoihin Venäjän lipun, mutta oman maakyltin alla. Saarelan hautakiveen kiinnitetyt renkaat paljastettiin 5.10.2009. Tilaisuus järjestettiin Yrjö Saarelan pojanpojan dosentti Seppo Saarelan 60-vuotispäivänä. Tilaisuudessa oli läsnä Yrjö Saarelan lastenlapsia perheineen ja muun muassa hänen seuransa Oulun Pyrinnön edustajia. Suomen Olympiakomitean johto ei tilaisuuteen päässyt Kööpenhaminassa järjestetyn Olympiakongressin vuoksi.

Painin olympiavoittaja Yrjö Saarela

Painija, maanviljelijä Yrjö Eerik Mikael Saarela (1884-1951) on kautta olympiahistorian Pohjois-Pohjanmaan tähän mennessä ainoa olympiavoittaja. Hän voitti 28-vuotiaana kultamitalin vuonna 1912 Tukholman olympialaisissa kreikkalais-roomalaisen painin yli 82,5 kg:n raskaassa sarjassa. Sarjaan osallistui 18 kilpailijaa, joista kuusi oli suomalaisia. Sitä ennen Yrjö Saarela oli voittanut olympiahopeaa jo edellisissä vuoden 1908 kisoissa ja maailmanmestaruuden vuoden 1911 Helsingin kisoissa.

Yrjö Saarela oli legenda jo eläessään. Hän kilpaili amatööripainijana noin kuuden vuoden ajan, otti osaa noin 200 kilpailuun ja voitti niistä lähes kaikki. Hän voitti Suomen painimestarin arvon, maailmanmestaruuden sekä olympiakultaa ja -hopeaa. Yrjö Saarelan seura oli Oulunsuun Pohja ja vuodesta 1924 alkaen Oulun Pyrintö. Saarela teki myös lyhyen uran painin ammattilaisena sekä toimi maajoukkueen ja Oulun Pyrinnön valmentajana.

Vuonna 1948 opetusministeriö myönsi Yrjö Saarelalle Suomen urheilun kultaisen ansioristin. Yrjö Saarelan tallella olevia palkintoja on osittain Suomen Urheilumuseon kokoelmissa Helsingissä, Oulun Pyrinnön kokoelmissa sekä lastenlasten hallussa.

Sielultaan Yrjö Saarela oli aina maanviljelijä ja suuren perheen isä. Hän viljeli Oulujoella, nykyisin Oulun kaupunkiin kuuluvassa Saarelan kaupunginosassa, sijainnutta Iso Saarelan sukutilaa, jonka hän kuitenkin perheineen menetti kaiken muun omaisuuden ohella 1930-luvulla pakkohuutokaupassa sukulaisille annettujen takausten vuoksi.

Vuonna 1932 Saarelan perhe palasi Oulujoelle Betty-puolison kotitilalle Markukselaan, nykyiseen Markkuuseen. Kerrotun mukaan Yrjö Saarela raivasi itseään säästämättä uudella kotitilallaan kiviä ja kantoja, kunnes työ sai yllättävän lopun. Ollessaan tuolloin 60-vuotiaana pellon raivaustöissä häneltä katkesi verisuoni päästä, minkä seurauksena hän halvaantui. Taisteltuaan uuvuttavaa sairautta vastaan lähes seitsemän vuoden ajan Yrjö Saarela nukkui pois 66-vuotiaana kesäkuussa 1951 kotonaan.

(Lähde: Nuorten Ystävät, Pääsihteeri Marja Irjalan kokoama tiedote)