Viisi lajia on saanut päätökseen huippu-urheilujärjestelmänsä kehitysprosessin
2.10.2009
|
Lajien edustajat kokoontuivat päätösseminaariin 16.9.2009.
Jorma Vertainen on luotsannut kehitysprosesseja Olympiakomitean nimeämänä.
Viisi pilottilajia – voimistelu, taitoluistelu, koripallo, lumilautailu ja tennis - ovat saaneet päätökseen syksyllä 2007 käynnistetyt lajiliittojen huippu-urheilujärjestelmien kehitysprosessit. Kehitysohjelma on Suomen Olympiakomitean uusi, lajiliittoyhteistyöhön rakennettu toimintamalli, jonka tavoitteena on rakentaa ohjelmassa mukana oleville liitoille 2010-luvun haasteisiin vastaava huippu-urheilujärjestelmä. Olympiakomitean osalta prosessia on ohjannut Jorma Vertainen. Valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kehityspäällikkö Asko Härkönen ovat olleet lajiprosesseissa tiiviisti mukana. Heidän ohellaan lajiryhmää (10-15 henkilöä) ovat olleet sparraamassa neljän valtakunnallisen valmennuskeskuksen johtajat (Kyösti Lampinen, Jyri Pelkonen, Mikko Levola ja Tapio Korjus ja KIHU:n edustajat Jukka Viitasalo, Pasi Sarkkinen ja Jari Lämsä. Lajit ovat noin puolentoista vuoden ajan kokoontuneet kymmenelle lähijaksolle ja tehneet niiden välissä välitehtäviä, joiden kautta on kartoitettu lajin huippu-urheilujärjestelmän nykytilannetta, sen vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkastelun ytimessä on pidetty koko ajan urheilija ja hänen valmennusarkensa. Tarkastelussa on avattu lajin lahjakkuuspotentiaalia, osaamista, toimintatapoja, resursseja ja rakenteita sekä lajin huippu-urheilukulttuuria. Työ on kiteytynyt lajin huippu-urheilujärjestelmän kehitysohjelmaksi, jonka kärkinä ovat lajin valitsemat kehityshankkeet, joiden jalkautusvaihe lajeissa on jo alkanut. Tavoitteena on ollut luoda lajille huippu-urheilujärjestelmä, jonka kautta lajin huippu-urheilumenestys erityisesti pitkällä aikavälillä vahvistuu ja huippu-urheilu on kiinteä osa lajin strategista kehitystyötä. Pilottilajit kokoontuivat päätösseminaariin 16.9. jakamaan kokemuksia ja kertomaan siitä, mitä toimenpiteitä on aloitettu. Olympiakomitea on saanut erittäin hyvää palautetta kehitysprosesseista ja uusia lajeja on jonossa samanlaiseen työstöön. ”Prosessi oli onnistunut matka, jonka tuloksena löydettiin ne seitsemän asiaa, hanketta, joista tärkeimpiä aloitettiin jo prosessin aikana tekemään. Vaikka kyseessä on huippu-urheilun kehittäminen, niin Voimisteluliitossa keskityttiin koko voimistelua, lasten voimistelusta huippuvoimisteluun ja kaikkiin voimistelulajeihin, hyödyttäviin ratkaisuihin. Tällä otteella saatiin koko suuri liitto mukaan”, kertoi valmennuspäällikkö Anna Kirjavainen voimisteluliitto Svolista. ”Olympiakomitean vetämä valmennusjärjestelmän kehitysprosessi antoi mahdollisuuden keskustella avoimesti huipputenniksen toimintatavoista ja kehittämisen tarpeista. Lopputuloksena luotiin kahdeksan kehityshanketta, joita kahden seuraavan vuoden aikana lähdetään vauhdikkaasti viemään eteenpäin. Vuorovaikutus muiden kehityslajien ja Olympiakomitean kanssa oli antoisaa, yhteistyöllä voimme saada entistä parempia tuloksia aikaan”, sanoi valmennuspäällikkö Teemu Purho Suomen Tennisliitosta. Olympiakomitean toiminnassa lajiliittojen huippu-urheilujärjestelmien kehitysprosessit on yksi keskeinen painopistealue ja niitä tullaan jatkamaan. Prosessit on aloitettu jo painin, uinnin, jalkapallon, sulkapallon ja Taekwondon kanssa. Näistä lajeista oli myös edustajia pilottilajien päätösseminaarissa hakemassa ohjenuoria omiin kehitysprosesseihinsa. ”Samalla kun voimme konkreettisella yhteistyöllä auttaa lajiliittoja parempaan menestykseen tulevaisuudessa, saamme erittäin arvokasta näköalaa ja tietoa siihen, mitkä ovat suomalaisen huippu-urheilun yhteisiä ”kipupisteitä” ja ensisijaisia kehityskohteita tulevaisuudessa” , toteaa kehitysohjelman vetäjä Jorma Vertainen. ”Vaikka talousresurssien, lahjakkuuksien määrän tai olosuhteiden osalta joudummekin usein antamaan tasoitusta suurille maille, meillä on mahdollisuus olla maailmanluokan osaajia arkiharjoittelun laadussa tai yhteisen osaamisen kehittämisessä”, Vertainen jatkaa. |
