Yksilöllä on tavattoman suuri vastuu ja rooli reilusta pelistä urheilussa - oli sitten kyseessä urheilija, toimitsija tai luottamusjohtaja. Seuran ja järjestön pitää olla hyvä paikka harrastaa, toimia ja urheilla niin amatöörinä kuin ammattilaisenakin. Siinä on reilun pelin sydän. Eettistä keskustelua liikunnassa ja urheilussa tarvitaan liikunnan ja urheilun itsensä takia, jotta hyvä seura kuuluisi kaikille - ja niiden ihmisten vuoksi, jotka tällä alueella toimivat.

Liikunta- ja urheilujärjestöt ovat olleet kulttuurikentässä edelläkävijöitä eettisten säännöstöjen ja ohjeiden toteuttajina. Nykyiset eettiset suositukset, ”Reilu Peli", liikuntajärjestöjen yhteinen kuvaus liikunnan ja urheilun hyvästä toiminnasta, hyväksyttiin Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) syyskokouksessa 20.11.2004. Liikunnassa ja urheilussa esiintyvät aivan samat ongelmat kuin muussakin yhteiskunnassa. Niitä on myös pyritty ennakoimaan Reilun Pelin yleisissä ja täydentävissä kirjauksissa.

Rikostapaukset ovat yleensä yksittäisiä tapauksia. Mutta ne vaan nousevat salamannopeasti näkyviin ja julkiseen keskusteluun. On pidettävä selvä ero rikosoikeuden piiriin kuuluvista asioista ja urheilun omiin säännöstöihin liittyvistä rikkomuksista. Järjestöt eivät voi olla täysimääräisesti takuussa yksittäisten urheilijoiden moraalista. Yksittäisten seurojen vastuu korostuu nimenomaan tapauksissa, joissa on kyse rikosepäilystä. Seurojen on tärkeää tuntea eettinen vastuunsa ja vaikuttaa omilla sisäisillä päätöksillään siihen, miten epäilyksen alaiseen toimintaan suhtaudutaan. Liikunnan ja urheilun parissa toimivat ja erityisesti huippu-urheilijat ovat esikuvia ja idoleita. Tästä syystä myös heidän toimiaan on tarkasteltava eettisin perustein. Kysehän on siitä minkälaisia malleja liikunta ja urheilu haluaa tarjota lapsille ja nuorille.

Vastuu Reilun Pelin toteutumisesta on sekä yksilöillä että yhteisöillä. Urheilun eettisesti kulkeva ketju urheilijasta ja harrastajasta seuraan, liittoon ja yhteistyökumppaniin rakennetaan avoimien keskustelujen ja pelisääntöjen kautta.

SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen on esittänyt, että antidopingsertifikaatti pitäisi ottaa lajeissa käyttöön nopeutetulla aikataululla. Dopingrikkomukset ovat erittäin vahingollisia koko liikunnalle ja urheilulle, ei vain taloudellisesti vaan erityisesti eettisesti. Laatujärjestelmä nopeuttaisi lajien antidopingtyön vientiä osaksi lajien normaalia toimintaa, kun siinä tarkasteltaisiin antidopingtyön sisältöä, toimintatapoja, koulutusta, viestintää, materiaaleja, sopimuksia, sääntöjä, päätöksentekoa, sanktioita, oikeusturvakysymyksiä ja testaustoimintaa. Tällaisten asioiden läpikäynti vahvistaisi muutenkin eettistä keskustelua lajien sisällä.

Joka aamu, kun heräämme, meidän on hyvä muistaa, että reilu peli on aina läsnä. Se on tapa toimia ja ajatella joka päivä saleilla, pukuhuoneissa, kokouksissa. Vastuu reilusta pelistä on meidän kaikkien.

Teksti on lyhennelmä SLU:n pääsihteerin Jukka Pekkalan pääkirjoituksesta Liikunnan Ja Urheilun Maailma –verkkolehdessä 4/2008.

Myös Olympiakomiteassa noudatetaan ”Reilu Peli” eettisiä suosituksia ja Olympiakomitea osallistuu aktiivisesti urheilujärjestöjen antidopingsertifikaatti-laatujärjestelmän kehittämiseen.