suurenna kuva

Suomen aikuisväestöstä 75 % pitää Suomen kansainvälistä urheilumenestystä tärkeänä, selviää liikuntajärjestöjen tilaamasta Kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti TNS-gallup ja rahoitti opetusministeriö.

-Kolme neljästä (75 %) suomalaisesta pitää Suomen menestymistä kansainvälisissä urheilukilpailussa ehdottoman tai melko tärkeänä. Ehdottoman tärkeää menestys on lähes joka viidennelle (18 %) suomalaiselle. Ehdottoman tärkeänä menestystä pidetään etenkin miesten keskuudessa. Mitä liikunnallisesti aktiivisempi urheilun seuraaja itse on sitä tärkeämpänä hän pitää suomalaisten kansainvälistä menestystä. Huomattavaa on kuitenkin, että liikunnallisesti passiivisistakin 67 % pitää menestystä tärkeänä ja vain 6 % vastaajista ilmoittaa, ettei menestys ole lainkaan tärkeää. Ammattiaseman mukaan odotukset eivät juurikaan eroa, vaan menestystoiveet kumpuavat laajasti koko kansasta, kertoo TNS Gallupin asiantuntija Juhani Pehkonen tutkimuksen tuloksista.

- Kokonaisuudessaan menestysodotukset ovat pysyneet lähes samoina, sillä neljä vuotta sitten 78 % suomalaisista piti menestystä vähintäänkin melko tärkeänä ja eri ryhmissä tarkasteltuna osuudet olivat myös hyvin samankaltaiset, Pehkonen jatkaa.

- Tutkimus osoittaa selkeästi sen, että huippu-urheilu koetaan ja nähdään tärkeänä osana suomalaista kulttuuria ja suomalaisurheilijoilta odotetaan menestymistä. On tärkeä myös muistaa, että huippu-urheilun asema kansainvälisesti on edelleen merkittävää ja se on kulttuurin ainoita alueita, jossa yhä edelleen esiinnytään selkeästi kansallisuustunnuksilla, kommentoi tutkimuksen tuloksia ylitarkastaja Hannu Tolonen opetusministeriöstä.

Menestysodotukset kohdistuvat suuressa määrin vain muutamaan lajiin. Eniten odotuksia kohdistuu perinteisiin suomalaisiin menestyslajeihin hiihtoon (42 %) ja yleisurheiluun (38 %), joista menestystä odottavat etenkin vanhemmat ikäluokat. Seuraavaksi eniten menestystä toivotaan jääkiekosta (29 %) ja mäkihypystä (22 %), joista etenkin jääkiekkomenestys on nuorten toiveissa. Myös jalkapalloon (12 %) ja autourheiluun (10 %) kohdistuu merkittävässä määrin odotuksia. Alppihiihdon menestysodotukset ovat nousussa. Menestystä odottaa 7 % aikuisväestöstä.

- Lajien kansallista painoarvoa määritettäessä on yleisön kiinnostuksella merkitystä ja kansan suosio seuraa usein lajin menestystä. Kansallinen merkitys on osaltaan oltava taustalla lajien tukemista pohdittaessa, kun tehdään priorisointia, Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola kuvaa lajikohtaisen menestystoivevertailun suhdetta lajien tukemiseen.

Valtaosa aikuisista käy seuraamassa urheilua paikan päällä

Suomalaisten innokkuus lajien seuraamiseen paikan päällä ei ole hiipunut edelliseen liikuntatutkimukseen 2001-2002 verrattuna. 56 % aikuisväestöstä on käynyt vuoden aikana ainakin kerran seuraamassa urheilua paikan päällä, mikä tarkoittaa reilusti yli 1,8 miljoonaa urheilusta kiinnostunutta. Tutkimuksessa kilpailujen seuraamisessa paikan päällä otettiin huomioon kaikki kilpailutapahtumat MM-kisoista aina lasten sarjojen kilpailuihin. Aktiivisimpia ammattiryhmiä ovat johtavassa asemassa olevat henkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat. Miehet ovat naisia hieman innokkaampia lähtemään katsomoihin.

Jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvistaneet asemiaan paikan päällä seuratuimpina lajeina. Jääkiekkoa eri tasoilla seurasi vuoden aikana 840 000 katsojaa ja jalkapallo houkutteli 555 000 katsojaa kenttien laidoille. Seuraavina olivat yleisurheilu, joka nosti yleisömääriään osittain MM-kisojen vaikutuksella ja hiihto, joka palasi yleisömäärissä normaalitasolle edelliseen vertailuun sisältyneiden MM-kotikisojen jälkeen.

Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen, Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean ja Helsingin kaupungin tilaamassa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005-2006 on haastateltu yhteensä yli 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3-18-vuotiaita ja 5 500 19-65-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin puhelimitse maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997-1998 ja 2001-2002. Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetusministeriö.